Asiantuntijaviestinnän koulutuksissa ja valmennuksissa olen huomannut, että siinä missä toisilla on kova tarve hypätä suoraan tulenpalaviin Twitter-debatteihin (heitä on vähemmistö), toisilla ongelmana on alkuun pääseminen. Kirjassamme Faktat nettiin! – Asiantuntijaviestintä sosiaalisessa mediassa (2019) esittelimme kollegani, tutkija Salla-Maaria Laaksosen kanssa vuosien varrella hioutuneen asiantuntijaviestinnän pyramidimallin (kuva 1), joka paitsi auttaa alkuun asiantuntijaviestinnässä, myös hillitsee hyppäämästä suoraan … Jatka artikkeliin Asiantuntijaviestinnän pyramidimalli – askel askeleelta kohti suunnitelmallista ammatillista viestintää
Kaipasin lisää lääkäreitä someen – ja kuinkas sitten kävikään?
Lisää lääkäreitä sosiaaliseen mediaan? Moni saattaa ihmetellä, miksi lääkäreiden pitäisi käyttää arvokasta työaikaansa sosiaalisen median kanavissa – eikö kuormittuneella ammattikunnalla olisi tärkeämpää tekemistä kuin roikkua somen foorumeilla? Lääkäreiden ammatillista sosiaalisen median käyttöä voidaan kuitenkin perustella monella tapaan. Lääkärilehti haastattelu minua lääkäreiden sosiaalisen median käyttöä koskevaa juttuaan varten. Haastattelussa kaipasin sosiaaliseen mediaan lisää lääkäreitä. Mielestäni on … Jatka artikkeliin Kaipasin lisää lääkäreitä someen – ja kuinkas sitten kävikään?
Miksi tutkimuksen kansanomaistaminen on tärkeää ja miten se tehdään?
Elämme maailmassa, jossa on enemmän tietoa kuin koskaan aiemmin. Joka vuosi julkaistaan kaksi ja puoli miljoona uutta tieteellistä tutkimusta. Samaan aikaan verkko mahdollistaa tiedon leviämisen sosiaalisissa medioissa ja ihmisten omien julkaisualustojen, kuten blogien, kautta nopeamman kuin koskaan aiemmin. Tästä huolimatta on paljon ihmisiä, jotka viittaavat kintaalla tutkimustiedolle tai asiantuntijoille ja tutkijoille. Myös asiantuntijoiden omat käsitykset … Jatka artikkeliin Miksi tutkimuksen kansanomaistaminen on tärkeää ja miten se tehdään?
Kuinka estää keskustelua luisumasta väittelyksi ilman lopputulosta? Ota nämä dialogin opit hyötykäyttöön
Debatti on monille tuttua esimerkiksi politiikasta. Väitellään, pyritään kumoamaan vastapuolen näkemys ja tarjoamaan omista lähtökohdista tulkittua maailmankuvaa ja ratkaisuja muille osapuolille. Oma näkökulma on oikea, vastapuolen väärä. Toki väittelykin voi olla asiapohjaista, jolloin keskustelu on vähemmän hyökkäävää tai retorista ja perustuu enemmän johdonmukaiseen argumentaatioon. Dialogissa puolestaan kuunnellaan tarkasti toisia osapuolia ja pyritään ymmärtämään heidän lähtökohtiaan: … Jatka artikkeliin Kuinka estää keskustelua luisumasta väittelyksi ilman lopputulosta? Ota nämä dialogin opit hyötykäyttöön
Kolme tapaa tehdä päätöksiä ja yksi lupaava vaihtoehto
Yhteiskunnallinen päätöksenteko Suomessa perustuu yleensä yhteen kolmesta vallitsevasta mallista. Ensimmäinen on poliittisen vallan päätöksenteko, jossa vahvasti näkemyksellinen hallitus ohjaa politiikan suuntaan. Toinen on virkamies-asiantuntijapäätöksenteko, jossa virkamieskunnan viisautta täydennetään valikoiduilla asiantuntijoilla. Kolmas on korporatistinen malli, jossa erilaiset intressiryhmät, kuten työnantajat ja ay-liike päättävät asioista yhdessä hallituksen kanssa. Kahden ensimmäisen mallin ongelma on se, että päätösten valmistelussa … Jatka artikkeliin Kolme tapaa tehdä päätöksiä ja yksi lupaava vaihtoehto
Kuka haluaa yrittäjäksi – käsi ylös!
Vierailin viikko sitten nyt toista kertaa Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston viestinnän työelämäkurssilla puhumassa viestintäalan yrittäjyydestä. En ole mikään kokenut yrittäjyyden matkasaarnaaja, mutta tässä kirjoituksessa jaan muutamia keskeisiä mietteiteitä luennolta. Omakohtaista kokemusta minulla on toiminimiyrittäjyyden yhdistämisestä pätkätyöelämään sekä osakeyhtiön perustamisesta ja kasvattamisesta. Vuosi sitten 2017 perustin yhdessä kahden kollegani kanssa Optifluence Oy:n, joka on ensimmäinen perustamani … Jatka artikkeliin Kuka haluaa yrittäjäksi – käsi ylös!
Asiantuntijoiden brändääminen vaatii rohkeutta
Yhä useamman yrityksen ja organisaation tavoitteena on omien asiantuntijoiden saaminen sosiaaliseen mediaan. Toisissa organsiaatioissa se tapahtuu luonnostaan, kun työntekijät ovat aktiivisia somettajia ja asiantuntijoita. Toisissa koko ajatus tuntuu lähtökohtaisesti mahdottomalta tai vähintäänkin vastenmieliseltä. Brändilähettiläiden kouluttamiseen uhrataan kuitenkin paljon resursseja, sillä lupaukset houkuttavat: yleisöjen laajentaminen henkilökohtaisiin verkostoihin ja uskottavat, omilla kasvoillaan toimivat asiantuntijat esille. Käytännössä lähettilyys … Jatka artikkeliin Asiantuntijoiden brändääminen vaatii rohkeutta
Onnistuneen viestinnän jäljillä* 